Opetussuunnitelmat

Esiopetuksen opetussuunnitelma

Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

1.1 Opetussuunnitelman laadinta
Tampereen kaupunkiseudulla tehtiin ensimmäistä kertaa laajaa seudullista yhteistyötä esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien laadinnassa. Seudullista opetussuunnitelmatyötä ohjasi projektityöryhmä. Perusopetuksen opetussuunnitelman osalta seudullisesti työstettiin tuntijako sekä kunkin oppiaineen tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet. Tämä työ tehtiin viiden oppiainekokonaisuustyöryhmän toimesta. Ryhmissä oli kattava edustus eri kuntien, oppiaineiden ja vuosiluokkien opettajista.

Kunnallisesti opetussuunnitelmatyö eteni ohjausryhmän ja seututyötä mukaillen perustettujen viiden ops-ryhmän työnä. Kunnalliset ops-ryhmät olivat merkittävässä roolissa opetussuunnitelman yleisten osioiden paikallisesti päätettävien asioiden työstämisessä. Kunnallisena tahtotilana opetussuunnitelmatyössä pidettiin vahvaa kunnallista opetussuunnitelmaa, jota koulut lähinnä omien vuosittaisten toimintasuunnitelmien muodossa tarkentavat ja täydentävät. Koulukohtaisesti on opetussuunnitelmaan määritelty toiminta-ajatus, toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvät toimintatavat ja jaetun johtajuuden periaatteet.

Oppiainekokonaisuudet:

Kansalaistaidot (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, oppilaanohjaus)
Luonnontieteet (matematiikka, ympäristöoppi, biologia, maantieto, fysiikka, kemia)
Taiteet (kuvataide, musiikki, käsityö)
Terveys (liikunta, kotitalous, terveystieto)
Vuorovaikutus (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet

1.2 Paikallinen tuntijako
Tuntijako pohjautuu Tampereen seutukunnalla yhteisesti sovittuun malliin, joka perustuu valtakunnalliseen minimituntimäärään. Pirkkalan kunnassa on päätetty antaa opetusta yli minimituntimäärän yhteensä 4 vuosiviikkotuntia seuraavissa oppiaineissa:

matematiikkaa 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 1 ja 2
käsityötä 1 vuosiviikkotunti vuosiluokalla 6
valinnaisia aineita 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 7

Pirkkalan yläasteen liikuntapainotteisella luokalla on lisäksi yksi (1) vuosiviikkotunti ylimääräistä liikunnan opetusta 7. vuosiluokalla.

Lisäksi on päätetty, että osa taito-ja taideaineiden valinnaisista tunneista sijoitetaan kiinteästi seuraavasti:
musiikkia 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 3 ja 4
käsityötä 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 3, 5 ja 7
liikuntaa 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 4 ja 6.
Näiden lisätuntien ja kiinteästi sijoitettujen taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien tavoitteita ja sisältöjä on kuvattu lukujen 13-15 liitemateriaalissa. Valinnaisten aineiden osalta (vuosiluokat 7-8) tavoitteet ja sisällöt on kuvattu luvun 12 liitemateriaalissa.

1.3 Kieliohjelma

Pirkkalan kunnassa on päätetty, että 3. vuosiluokalta alkava A1 -kieli on kaikilla oppilailla englanti. 4. vuosiluokalla on mahdollista aloittaa vapaaehtoisena A2-kielenä espanja tai saksa. A2-kieli on oppilaalle ns. ylimääräinen oppiaine, joka ei vähennä hänen valinnaisten aineiden määrää. Kaikille oppilaille yhteisenä B1-kielenä alkaa 6. vuosiluokalla ruotsi. Vapaaehtoisena B2-kielenä on mahdollista aloittaa 8. luokalla espanja, ranska, saksa tai venäjä. B2-kielen opiskeluun sitoudutaan sekä 8. että 9. vuosiluokan ajaksi eikä oppilas voi tällöin valita muuta kahden vuosiviikkotunnin mittaista valinnaista ainetta.

Kieliohjelma

1.4 Opetuksen mahdolliset painotukset

Liikuntapainotteisuus Pirkkalan yläasteella

Toiminnan ensisijainen tavoite on vahvistaa oppilaiden liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa. Liikuntaluokka mahdollistaa liikuntasuuntautuneiden oppilaiden lisäeriyttämistä. Liikuntaluokan liikunnan lisätuntien opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on ohjata nuoria urheilijan polulla vahvistamalla liikunnallisia perusvalmiuksia kuten koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, kehonhallinta, lihaskunto, nopeus, kestävyys.

Oppilaiden liikuntaosaamista tuetaan liikkumistaitojen lisäksi liikuntatietämyksellä, esimerkiksi harjoittelun suunnittelusta, vaikutuksista, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveellisistä elintavoista sekä liikkujan arjen rytmittämisestä. Urheilijan polun rakentamisessa korostetaan elämänhallintataitoja sekä opiskelun ja urheilun tasapainoa. Liikuntaluokkien toimintaan seurayhteistyö sopii luontevasti ja sitä voidaan hyödyntää opettajan harkinnan mukaisesti.

Liikuntapainotuksen valitessaan oppilas samalla valitsee taito- ja taideaineiden valinnaiseksi (2 vvt) sekä valinnaisaineeksi (2 vvt) liikunnan 8- ja 9-vuosiluokalle.

1.5 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksen yhteydessä hyväksyttiin Yhtenäisen kasvun ja opin polun malli. Yhtenäinen kasvun ja opin polku kuvaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen kokonaisuutta ja siihen liittyviä toimijoita. Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö kuvataan oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmassa.

1.6 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

Alla olevat suunnitelmat ja ohjelmat löytyvät opetussuunnitelman liitemateriaalista.

1.7 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Esi- ja perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmassa on kuvattu myös nivelvaiheisiin liittyvä työ vuosiluokilla 0-6 ja 7-9 sekä siirtyminen toiselle asteelle vuosikellojen muodossa.

1.8 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen

Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan koulutasolla lukuvuosittain syksyllä tehtävän koulun toimintasuunnitelman ja keväällä tehtävän koulun toimintakertomuksen avulla.

Opetuksen järjestäjän tasolla opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti toteutettavan laadun arvioinnin avulla. Arviointikokonaisuuteen liittyy

seudullinen opetuksen järjestäjän itsearviointi -järjestelmä
koulukohtainen itsearviointi
määrätyille oppilaille laadittu kysely (esim. tiettyjen luokka-asteiden oppilaille)
määrätyille huoltajille laadittu kysely (esimerkiksi tiettyjen luokka-asteiden oppilaiden huoltajille)

Arvioinnin ja seurannan tulosten perusteella muodostetaan ja toimeenpannaan opetuksen järjestäjän ja koulujen tasolla kehittämistoimenpiteitä, jotka tulevat kirjatuksi vuosisuunnitteluprosessin yhteydessä (toimintasuunnitelmat ja -kertomukset).

Luku 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

2.1 Perusopetuksen arvoperusta

Pirkkalan kunnan opetussuunnitelmaprosessin yhteydessä toteutettiin osallistamistyö, johon osallistui opetushenkilöstöä, oppilaita ja oppilaiden huoltajia erilaisten kyselyiden ja osallistamismenetelmien kautta. Tästä prosessista on muodostettu seuraavat arvot:

Koulu – yhteinen työpaikkamme
Osallistu ja vaikuta
Pidä huolta ympäristöstä
Kulttuuri näkyy ja kuuluu

Näiden arvojen lisäksi opetuksessa noudatetaan Pirkkalan kuntastrategiaa tukevia arvoja, joita ovat strategian mukaan välittäminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys ja luovuus.

Arvoperustan toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain syksyllä tehtävän koulun toimintasuunnitelman ja keväällä tehtävän koulun toimintakertomuksen avulla.

2.2 Perusopetuksen oppimiskäsitys

Oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain syksyllä tehtävän koulun toimintasuunnitelman ja keväällä tehtävän koulun toimintakertomuksen avulla.

Luku 3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

3.1 Perusopetuksen tehtävä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattu perusopetuksen tehtävä on sellaisenaan kattava. Tehtävää konkretisoivat ja täydentävät suunnitelmat on kuvattu luvussa 1.

3.2 Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisältyvät monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Jokaisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteen tulee sisältyä johonkin monialaiseen oppimiskokonaisuuteen (moksut) vuosiluokka-kokonaisuuksien aikana (0-2, 3-6 ja 7-9).

Monialaiset oppimiskokonaisuudet laaditaan koulukohtaisesti ja hyväksytään lukuvuosittain toiminta-suunnitelmissa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin yhteydessä.

Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa osallistamisprosessin tuloksena laadittu vaakunamalli, jossa on kuvattu toimintatavat, joiden avulla opetuksen arvoperusta toteutuu. Toimintatavat on kirjattu sellaiseen muotoon, että ne kehittävät ja ohjaavat oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön toimintaa käytännössä.

Kaikissa Pirkkalan kunnan kouluissa kehitetään oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja osana opetussuunnitelmaa. Toteutus tapahtuu osana opetusta kunkin aineen opetussuunnitelman sisältöjen kautta, erillisten toimenpideohjelmien tukemana, monialaisten kokonaisuuksien sisältöinä ja toteuttamalla koulun tai opetuksen järjestäjän yhteisiä, aiheeseen liittyviä pienempiä teemoja.

Nivelvaihesiirtymää tuetaan yläluokkien 7.lk. oppilailla järjestämällä opiskelun ja arjen taitoihin liittyvä yhden vuosiviikkotunnin laajuinen kokonaisuus.

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on luoda ilmapiiri, joka edistää oppimista, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä tukevia ratkaisuja sekä hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.

Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen keskiössä ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti:

– oppivan yhteisön merkitys toimintakulttuurille – yhdessä tekeminen ja osallisuus vahvistaa yhteisöä

– hyvinvoinnin ja turvallisen arjen takaaminen – toiminnassa tuetaan oppilaiden välisiä suhteita, otetaan huomioon yksilön tarpeet ja taataan oppimisympäristöjen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus

– vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn edistäminen – työskentelyssä hyödynnetään monipuolisia työtapoja ja luodaan mahdollisuuksia myös aikuisten väliselle yhteistyölle

– kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden esille tuominen – toimintakulttuurissa arvostetaan erilaisuutta ja ymmärretään kielen keskeinen asema sosiaalisessa kanssakäymisessä

– osallisuuden ja demokraattisten periaatteiden huomioiminen toiminnassa – toimivaa yhteisöä rakennetaan yhdessä ja yhteen suuntaan, yhteisön jäsenille tarjotaan vaikuttamisen mahdollisuuksia heihin liittyvissä asioissa

– yhdenvertaisuus ja tasa-arvo – yhteisön jäseniä kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti kaikissa tilanteissa

– vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen – oppiva yhteisö ymmärtää kestävän elämäntavan merkityksen ja ottaa sen huomioon kaikessa toiminnassaan

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat
Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset on kuvattu vaakunamallissa.

4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta lukuvuodessa pääsääntöisesti siten, että syyslukukaudella toteutetaan ensimmäinen ja kevätlukukaudella toinen monialainen kokonaisuus.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisältyvät monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Jokaisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteen tulee sisältyä johonkin monialaiseen oppimiskokonaisuuteen vuosiluokkakokonaisuuksien aikana (0-2, 3-6 ja 7-9).

Yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden laajuus on vähintään 5 viikkotuntia. Jokaisen kokonaisuuden tulee käsittää vähintään kahden oppiaineen sisältöjä. Koulun opettajien ja oppilaiden tulee osallistua sekä oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun että toteutukseen. Kokonaisuuksien toteuttamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan oppilaiden joustavia ryhmittelyjä.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet laaditaan koulukohtaisesti ja hyväksytään lukuvuosittain toimintasuunnitelmissa. Koulukohtaisesti määritellään, miten oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teema, tavoitteet, sisällöt, arviointikäytännöt sekä toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen kuvataan koulukohtaisesti toimintasuunnitelmissa. Oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.

Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla toteutetaan opetussuunnitelman laaja-alaisten osaamisen tavoitteita sekä tuodaan lukuvuosittaisten sovittavat painopistealueet konkreettisesti osaksi koulujen toimintaa.

Opetuksessa esille tuotavien asioiden ja ilmiöiden keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämistä (opetuksen eheyttäminen) tuetaan monialaisten kokonaisuuksien lisäksi opetussuunnitelman perusteissa mainituilla tavoilla. Opetuksen ja koulupäivän eheyttäminen tarkennetaan koulujen lukuvuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

4.5 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö
Koulun esi- ja alkuopetuksen oppilaat ja opetushenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä. Vähintään kerran kuukaudessa oppilaille tarjotaan mahdollisuus esimerkiksi joustavien opetusjärjestelyjen kautta vertaisoppimiseen ja 0-2 -luokkien väliseen työskentelyyn. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön käytännön järjestelyt kuvataan koulujen lukuvuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Luku 5 Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen koulutyön järjestämisessä

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö

Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset toimivat yhdessä ja yhteisesti määriteltyjen toimintatapojen mukaisesti.

Koulun arki ja päivittäiset käytänteet on strukturoitu. Koulussa työskentelevät aikuiset ja oppilaat tiedostavat oman roolinsa osana yhteisöä.

Turvallisen koulupäivän toteutumista tuetaan oikea-aikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella sekä koulujen turvallisuutta ylläpitävillä ja kehittävillä käytännöillä.

Jokainen kouluyhteisön jäsen on vastuussa avoimen, kannustavan ja turvallisen ilmapiirin luomisesta.

Koulun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen

Kouluun kiinnittymistä tuetaan oppilaiden ja aikuisten sekä oppilaiden ja oppilaiden välisissä yhteistyösuhteissa joka koulupäivä. Keskeistä on luoda turvallinen ja välittävä toimintakulttuuri. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee itsensä kuulluksi, arvostetuksi ja osaksi yhteisöä.

Jokaisessa Pirkkalan koulussa on käytössä tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukeva ohjelma, jonka avulla osallisuuden tunnetta ja kouluun kiinnittymistä tuetaan. Pyrkimyksenä on edistää oppilaan kokemusta ryhmään kuulumisesta ja vähentää sekä ennaltaehkäistä poissaoloja. Koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on rehtorin johdolla seurata, tarkastella ja tarvittaessa tukea oppilaan kouluun kiinnittymisen ja osallisuuden kokemusta opiskeluhuollon eri keinoin.

Sujuva ja aktiivinen koulun ja kodin välinen yhteistyö tukee oppilaan ryhmään kiinnittymistä. Huoltajia informoidaan koulun tapahtumista, tavoitteista ja toimintatavoista, ja kannusta heitä osallistumaan koulun toimintaan. Yhteinen tuki ja ymmärrys auttavat luomaan lapselle vakaan ja tukevan oppimisympäristön. Yhteistyö kotien kanssa on keskeistä poissaolojen ennaltaehkäisyyn, seuraamiseen ja varhaiseen puuttumiseen liittyen. Kotien rooli on merkittävä poissaolokierteen varhaisten merkkien havaitsemisessa. Kodin ja koulun yhteistyöstä kuvataan tarkemmin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

Koulun henkilöstö ymmärtää arvostavan kohtaamisen merkityksen ja toteuttaa sitä arkisissa kohtaamisissa oppitunnilla, käytävillä, ruokalassa. Oppilas saa koulussa päivittäin kokemuksen, että hänet huomataan ja hänestä pidetään. Vastuussa on jokainen koulussa työskentelevä aikuinen. Aikuisten väliset kohtaamiset antavat oppilaille toimintamallin.

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Poissaolot kirjataan Wilmaan, josta poissaolojen määriä voidaan kootusti tarkastella niin yksilö-, luokka-, kuin koulutasolla. Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti ja säännöllisesti hyödyntäen koulutason tietoja.

Yksilötason poissaolomäärien seurannasta on vastuussa oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja. Koulu- ja luokkatason poissaolomäärien seurannasta vastaa kyseisen koulun rehtori. Kuntakohtaisia poissaolokertymiä seurataan opiskeluhuollon ohjausryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii opetuspäällikkö.

Oppilaiden poissaolojen määrää seurataan ja poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvatulla läsnäolon mallilla. Läsnäolon malli etenee portaittain: ensimmäisellä portaalla oleellista on läsnäolon tukeminen, seuraavilla portailla poissaolojen kertymistä estävät kohdennetut toimet ja poissaolomäärän edelleen kasvaessa yksilöllisen opiskeluhuollon kanssa yhteistyössä toteutettu vahva tuki.

Poissaoloista ilmoitetaan aina oppilaan huoltajalle.

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Poissaoloihin puututaan paikallisen opiskeluhuoltosuunnitelman mallin mukaisesti. Mallissa on kuvattu etenevä puuttumisen asteikko, jonka avulla läsnäoloa koulussa tuetaan ja poissaolojen kertyminen pyritään estämään. Mallin pohjalla on seudullinen yhteistyö ja kansallinen Yhteisellä koulutiellä-malli. Mallissa poissaoloihin puututaan kohdennetun ja vahvan tuen avulla.

Poissaolomäärän kasvaessa on tärkeää arvioida taustalla olevat syyt huolellisesti. Syiden selvittäminen aloitetaan yhteisellä keskustelulla oppilaat ja tarvittaessa tämän huoltajan kanssa. Taustasyiden selvittämisessä hyödynnetään tarpeen tullen kartoituksia, joiden avulla pystytään selvittämään eri osapuolten näkemyksiä taustalla olevista tekijöistä.

5.2 Yhteistyö

Oppilaiden osallisuus

Osallisuus on kokemus kuulumisesta ja kiinnittymisestä, arvostuksesta ja vaikutusmahdollisuuksista kouluympäristöön.

Oppilaat osallistuvat sekä järjestyssääntöjen että ryhmä- tai luokkakohtaisten pelisääntöjen luomiseen. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa työtapojen valintaan. Oppilaille esitellään monialaisten oppimiskokonaisuuksien aiheet, heidät otetaan mukaan toteutuksen suunnitteluun ja toteutuksen arviointiin.

Oppilaat osallistuvat koulutyön arviointi- ja kehittämistyöhön säännöllisesti tietyille vuosiluokille toteutettavien kyselyiden avulla. Oppilaille tarjotaan luottamustehtäviä, esim. tuki- ja kummioppilaat.

Oppilaiden osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia olla mukana luokan ja koulun yhteisöllisen työn suunnittelussa ja toteutuksessa, luokissa tehtävällä yhteisöllisyyttä edistävällä toiminnalla ja osallisuutta edistävillä työskentelytavoilla. Oppilaat ovat jokaisessa koulussa edustettuna koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä. Toimivat kodin ja koulun yhteistyön mallit, yhteinen ymmärrys lapsen parhaaksi toimimisesta ja lapsen mahdollisuudet tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa kasvattavat oppilaan tunnetta omasta osallisuudesta.

Kodin ja koulun yhteistyö

Koulun ja kodin välisen yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Yhteistyön keskiössä on lapsen etu.

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan yksilötasolla seuraavin keinoin:

oppilaskohtainen yhteydenpito ajankohtaisissa asioissa: tapaamiset, puhelut, sähköiset viestintäkanavat
lukuvuosittain järjestettävä keskustelu huoltajan ja oppilaan kanssa (voidaan toteuttaa myös arviointikeskustelun muodossa)
Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan yhteisötasolla seuraavin keinoin:

sähköisiä viestintäkanavia käytetään tiedottamiseen
lukuvuosittain järjestetään koulu- tai luokkakohtainen vanhempainilta
mahdollisuuksien mukaan järjestetään muita koulun yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia, esim. Kodin ja koulun päivä, Huoltajat koulun penkille -päivä
vanhempainyhdistyksiä rohkaistaan osallistumaan kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen
huoltajat osallistuvat koulutyön arviointi- ja kehittämistyöhön esimerkiksi oppilaiden huoltajille toteutettavien kyselyiden avulla
Kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä toimintatapoja tarkennetaan sekä opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa että lukuvuosittain koulujen toimintasuunnitelmien yhteydessä.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Yhteistyön malleja kuvataan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa ja täsmennetään lukuvuosittain koulukohtaisesti toimintasuunnitelmissa. Yhteistyötä sekä koulun sisällä, että koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tarkastellaan, arvioidaan ja tarpeen mukaan kehitetään koulun rehtorin johdolla yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

7.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestäminen

Perusopetuksen aikaisen ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kuvattu Oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Konsultaatio eri toimijoiden kesken on tärkeää oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa on kuvattu oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmassa (Liite: Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat). Oppilaalle ja huoltajalle järjestetään mahdollisuus tutustua uuteen kouluun nivelvaiheissa ja oppilaiden opiskelupaikkaa määritettäessä.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta ja tarpeelliset kartoitukset tuen järjestämiseksi on kuvattu Arvioinnin vuosikellossa.

7.1.1 Yhteistyö, vastuut ja työnjako

Kunnassa toimii oppilashuollon ja oppimisen tuen ohjausryhmät. Ryhmissä on edustus laajasti eri kouluilta/kouluasteilta. Oppilashuollon ohjausryhmässä on lisäksi laaja edustus oppilashuollon ammattilaisia. Kouluilla toimii pedagogiset ryhmät, joissa käsitellään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä asioita moniammatillisesti. Koulujen pedagogisten ryhmien kokoonpano, toiminta ja kokoontumiskäytännöt kuvataan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä on määritelty kunnan lautakuntien johtosäännössä. Tämän mukaan opetuspäällikkö tekee pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen ja koulun rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä.

7.1.2 Kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset periaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä

Keskeisiä yhteistyön toimintatapoja ovat oppilaskohtaiset keskustelut, eri viestintävälineiden käyttö (esim. sähköinen oppilastieto-ohjelma), koulun tiedotustilaisuudet ja vanhempainillat, teematapahtumat yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyön tueksi on laadittu oppilaskeskustelukaavakkeet eri luokka-asteille.

Oppilaskohtainen keskustelu, vuosiluokat 1-2
Oppilaskohtainen keskustelu, vuosiluokat 3-6
Oppilaskohtainen keskustelu, vuosiluokat 7-9

Kokonaisvastuu oppilaan oppimisesta ja yhteistyöstä huoltajien kanssa on luokanopettajalla/-valvojalla, joka tiedottaa huoltajia tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen ja muihin tukimuotoihin liittyvistä asioista.

7.2 Yleinen tuki

Yleinen tuki on kaikkien saatavilla. Sitä annetaan yleisopetuksen yhteydessä. Yleisenä tavoitteena on tukea ja ohjata oppilasta hyvien oppimistaitojen saavuttamiseksi ja koulutyöhön sitoutumiseksi. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yleisen tuen suunnittelussa hyödynnetään huoltajan kanssa käytävää lukuvuosittaista oppilaskohtaista keskustelua.

Kaikki koulun toimijat ovat vastuussa turvallisen oppimisympäristön luomisesta oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseksi. Jos oppilaan kehityksessä tai muussa koulunkäynnissä ilmenee tuen tarvetta, toimintaperiaatteena on antaa oppilaalle tuki oikea-aikaisena ja oikean vahvuisena. Mahdollisten oppimisen ja koulunkäynnin ongelmien tunnistamiseksi oppilasta ja opetusryhmää havainnoidaan ja oppilaan kehitystä arvioidaan ja seurataan Arvioinnin vuosikellossa kuvatuin toimin (Koulunkäynnin ja oppimisen tuen liitemateriaali).

Yleisen tuen käytännön toteutuksesta sovitaan yhteistyössä tukea antavien henkilöiden kesken. Luokanopettaja/-valvoja ohjaa yhteistyötä. Annetun tuen vaikutuksia seurataan säännöllisesti. Kukin koulu kehittää omia tukitoimiaan vastaamaan oppilaan tuen tarpeita. Yleisen tuen järjestäminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Yleisen tuen käytännön toteutusta on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

7.3 Tehostettu tuki

Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, oppilaan oppimista ja koulunkäynnin tilannetta arvioidaan kirjallisella pedagogisella arviolla. Pedagogisen arvion laatii oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä (Koulunkäynnin ja oppimisen tuen liitemateriaali).

Tehostetun tuen tarve arvioidaan Tuen suunnittelun prosessikuvauksen mukaisesti moniammatillisesti pääsääntöisesti pedagogisessa ryhmässä, johon osallistuu opettajien lisäksi oppilashuollon ammattihenkilö. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan sähköisessä oppilastieto-ohjelmassa laadittuun pedagogiseen arvioon.

Mikäli oppilas siirretään tehostettuun tukeen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Luokanopettaja/-valvoja laatii oppimissuunnitelman sähköisessä oppilastieto-ohjelmassa pedagogisen ryhmän ehdotusten pohjalta tarvittaessa yhteistyössä muiden opettajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden sekä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa Pedagogisten asiakirjojen vastuutaulukon mukaisesti.

Tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tukea antavien henkilöiden kesken. Luokanopettaja /-valvoja ohjaa yhteistyötä. Tehostetun tuen käytännön järjestäminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Tehostetun tuen käytännön toteutusta on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

7.4 Erityinen tuki

Erityisen tuen oppilaita opiskelee yleisopetuksen luokissa ja pienryhmissä tarvittavin tukitoimin. Oppilaan luokka määräytyy hänen tarpeidensa mukaan.

Ennen erityiseen tukeen siirtymistä oppilaalle laaditaan kirjallinen pedagoginen selvitys. Selvityksen laatimisesta vastaa luokanopettaja/valvoja yhdessä erityisopettajan kanssa ja se tehdään moniammatillisesti sähköisessä oppilastieto-ohjelmassa. Ennen rehtorin tekemää erityisen tuen päätöstä tulee kuulla oppilasta sekä huoltajaa. Mahdolliset asiantuntijalausunnot arkistoidaan erityisen tuen päätöksen liitteenä. Käytännön toimintatavat on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Erityisen tuen päätökset tarkistetaan 2. ja 6. luokan keväällä. Opettaja tekee pedagogisen selvityksen, joka käsitellään moniammatillisesti pääsääntöisesti pedagogisessa ryhmässä. Selvityksen pohjalta rehtori tekee hallintopäätöksen siitä, jatkuuko erityinen tuki. Oppilaan siirtyessä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.

Ennen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä tulee kuulla huoltajaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta annetaan kunnassa keskitetysti vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan opetussuunnitelman perusteissa kuvatuin tavoin. Erityisen tuen käytännön järjestäminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen käytännön järjestäminen ja tiedottaminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet hankitaan oppilaskohtaisesti tarveharkinnan ja asiantuntijalausunnon perusteella. Koulun rehtori tekee hallintopäätöksen, mikäli yleisen tai tehostetun tuen oppilaalle hankitaan em. palveluita ja apuvälineitä. Erityisen tuen päätöksessä ja edelleen HOJKSissa päätetään ja kuvataan mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muuta tarvittavat palvelut ja apuvälineet.

Luku 8 Kuvaus oppilashuollosta

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

8.1 Kuvaus oppilashuollosta

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskeluhuollon sekä kodin ja koulun yhteistyö on ammatillista toimintaa.

Opiskeluhuolto tukee ja kehittää kaikkien lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen toisen asteen koulutukseen. Pirkkalassa opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon suunnitelma on tehty kaikkia kunnan kouluja ja oppilaitoksia koskevaksi kokonaisuudeksi lasten ja nuorten eri ikäkaudet huomioiden. Tämä tapahtuu hyvän ja voimakkaasti verkottuneen yhteistyön avulla lasten/nuorten ja huoltajien, sekä opetus- ja muiden hallinnonalojen henkilöstön kesken suunnitelmallisesti ja joustavasti. Opiskeluhuollon suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Opiskeluhuoltoa koskevat paikallisesti päätettävät asiat on käsitelty opiskeluhuollon suunnitelman laadinnan ja hyväksynnän yhteydessä. Koulukohtaisesti päätettävät asiat hyväksytään lukuvuosittain osana koulujen toimintasuunnitelmia. Opiskeluhuollon arviointia toteutetaan sekä opiskeluhuollon ohjausryhmän että koulujen toimintakertomusten kautta.

Opiskeluhuollon malli
Opiskeluhuoltokertomus

8.2 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Opiskeluoltosuunnitelma laadittiin moniammatillisen työryhmän työnä, hyväksyttiin sivistyslautakunnassa. Opiskeluhuoltosuunnitelma on koko kunnan yhteinen. Suunnitelmaa laatinut työryhmä jatkaa toimintaansa opiskeluhuollon ohjausryhmänä ja kokoonpanossa huolehditaan siitä, että sekä opetuksen että sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten edustus on riittävää. Pirkkalan kunnan koulukuraattori- ja psykologipalvelut tuotetaan perusturvaosastolle perustetulla Lasten ja nuorten tukipalvelut -tulosalueella.

Luku 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

9 Kieleen ja kulttuuriin sisältyviä erityiskysymyksiä

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityispiirteet on kuvattu paikallisesta näkökulmasta katsottuna riittävän kattavasti.

Luku 10 Kaksikielinen opetus

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

10 Kaksikielinen opetus

Pirkkalassa kunnan koulujen opetuskieli on suomi. Kielirikasteista opetusta voidaan käyttää joissakin kouluissa tai tietyillä vuosiluokilla. Tällöin alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisen opetuksen tavoitteet eri oppiaineiden opetuksen ja oppimistulosten osalta ovat perusopetuksen päättyessä samat kuin sellaisessa opetuksessa, joka ei ole kielirikasteista. Kielirikasteisen opetuksen mahdollisesta käytöstä päätetään lukuvuosittain hyväksyttävässä koulun toimintasuunnitelmassa.

Luku 11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus

Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvassa voidaan määrätä erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä. Pirkkalan kuntaa opetuksenjärjestäjänä tämä erityinen koulutustehtävä ei koske.

Luku 12 Valinnaisuus perusopetuksessa

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

12.1 Valinnaisuus vuosiluokilla 4-6

Valinnaisuuden tehtävänä on syventää oppilaiden oppimista ja laajentaa heidän opintojaan jokaisen oman mielenkiinnon mukaisesti. Valinnaisuus tukee myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Vuosiluokille 4-6 on laadittu oppiainerajat ylittäviä, monialaisia valinnaisia aineita. Vuosiluokkien 4-6 oppilaille, tarjottavien valinnaisaineiden määrä on sidoksissa oppilas- ja henkilöstömäärään. Aihekokonaisuuksien alle voidaan laatia useita kursseja. Kurssiin laajuus voi olla 0,5 tai 1 vuosiviikkotunti. Valinnaisaineet voidaan kouluissa joko luokkatasoittain tai joustavin ryhmittelyin.

Vuosiluokat 4-6

Kielet ja kansainvälisyys, tutustuminen vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, kansainvälisyyskasvatus ja -projektit

Luonto ja tiede, kestävä kehitys, ympäristöteemat, luonnontieteelliset tutkimukset ja tiedepajat

Taide ja kulttuuri, syventäviä opintoja kädentaitoihin, ilmaisuun, musiikkiin, kuvataiteisiin ja kirjallisuuteen liittyen

Terveys ja hyvinvointi, liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan kehittäminen, erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen, hyvinvointiteemat

Tieto- ja viestintäteknologia, arjessa ja opiskelussa hyödyllisten digitaitojen syventämistä, tutustumista esimerkiksi robotiikkaan, koodaamiseen, laajennettuun todellisuuteen ja kuvan sekä videon käsittelyyn.

Yrittäjyys ja yhteiskunta, oma talous, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yrittäjyystaitojen harjoitteleminen

12.2 Valinnaisuus vuosiluokilla 8-9

Valinnaiset aineet jaetaan kaikille pakollisiin taide- ja taitoaineisiin sekä muihin valinnaisiin. Oppilaiden on valittava vähintään yksi kahden vuosiviikkotunnin mittainen taide- ja taitoaine sekä vuosiluokalle 8 että vuosiluokalle 9. Aine voi olla sama molempina vuosina.

Taide- ja taitoaineiden lisäksi oppilas valitsee myös yhden kahden vuosiviikkotunnin mittaisen valinnaisaineen sekä vuosiluokalle 8 että 9. Tämä valinnaisaine voi olla myös taide- ja taitoaine, ei kuitenkaan sama aine, jonka oppilas on valinnut taide- ja taitoaineen valinnaiseksi. Aine voi olla sama molempina vuosina. Valinnaisainetta ei valita kumpanakaan vuonna, mikäli oppilas on valinnut B2-kielen. Oppilas valitsee lisäksi 9. vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin mittaisen syventävän valinnaisaineen sekä yhden vuosiviikkotunnin mittaisen soveltavan oppiainerajat ylittävän valinnaisaineen.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (2 vvt)

kotitalous
kuvataide
käsityö
liikunta
musiikki
Valinnaiset aineet (2 vvt)

biologia
kotitalous
kuvataide
käsityö
liikunta
matematiikka
musiikki
yhteiskuntaoppi
äidinkieli ja kirjallisuus
Syventävät valinnaiset aineet (1 vvt)

englanti
kotitalous
kuvataide
käsityö
liikunta
matematiikka
musiikki
ruotsi
yhteiskuntaoppi
Soveltavat valinnaiset aineet (1 vvt)

Euroopan halki 30 päivässä (hi, ue, et)
fysiikan ja kemian laboratoriokurssi (fy, ke)
hyvinvointi (bi, li, te)
kielet ja ruokakulttuuri (vieraat kielet, ko)
maailmankansalaisen kypsyyskoe (ge, yh)
musiikkivideokurssi (ku, mu)
retkeilykurssi (bi, li)
robottikurssi (fy, ks, ma)
teksti, kynä ja kone (ai, ma)

Liikuntapainotteisuus Pirkkalan yläasteella

Toiminnan ensisijainen tavoite on vahvistaa oppilaiden liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa. Liikuntaluokka mahdollistaa liikuntasuuntautuneiden oppilaiden lisäeriyttämistä. Liikuntaluokan liikunnan lisätuntien opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on ohjata nuoria urheilijan polulla vahvistamalla liikunnallisia perusvalmiuksia kuten koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, kehonhallinta, lihaskunto, nopeus, kestävyys.

Oppilaiden liikuntaosaamista tuetaan liikkumistaitojen lisäksi liikuntatietämyksellä, esimerkiksi harjoittelun suunnittelusta, vaikutuksista, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveellisistä elintavoista sekä liikkujan arjen rytmittämisestä. Urheilijan polun rakentamisessa korostetaan elämänhallintataitoja sekä opiskelun ja urheilun tasapainoa. Liikuntaluokkien toimintaan seurayhteistyö sopii luontevasti ja sitä voidaan hyödyntää opettajan harkinnan mukaisesti.

Liikuntapainotuksen valitessaan oppilas samalla valitsee taito- ja taideaineiden valinnaiseksi (2 vvt) sekä valinnaisaineeksi (2 vvt) liikunnan 8- ja 9-vuosiluokalle.