Pirkkalan nimikkolajit

Suomen kunnilla ja maakunnilla on mahdollisuus nimetä omia nimikkolajeja eri eliöryhmistä (kuten hyönteiset, kasvit, sienet, linnut ja nisäkkäät). Jotkin kunnat ja maakunnat ovat valinneet myös nimikkokivilajin. Pirkkalan kunnan nimikkolajeiksi valittiin vuonna 1996 siili ja pirkkalankoivu Pirkkalainen-lehdessä järjestetyn kyselyn pohjalta. Vuonna 2022, kunnan 100-vuotisjuhlavuotena, kunnan nimikkolinnuksi valittiin varpuspöllö Meidän Pirkkala -päivänä järjestetyn äänestyksen yhteydessä.

Siili

Siili (Erinaceus europaeus) on melko tuttu näky puistoissa ja pihapiireissä. Siili viihtyy mainiosti ihmisasutuksen lähellä, kunhan sille vain löytyy tarpeeksi suojapaikoiksi soveltuvia pöheikköjä tai risukasoja, joihin se rakentaa myös pesänsä. Päivien kylmetessä siili vaipuu talvihorrokseen, joka kestää lokakuulta huhti-toukokuulle. Siilin on havaittu jokseenkin harvinaistuneen viime vuosina, vaikka se luokitellaankin edelleen elinvoimaiseksi. Pihapiirissä siilistä voi olla monenlaista hyötyä esimerkiksi puutarhan tuholaistorjujana, sillä sille maistuvat ravinnoksi muun muassa espanjansiruetanat ja lehtokotilot.

Pirkkalankoivu

Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis) on rauduskoivun liuskalehtinen muunnos. Se löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1862 Raiskion torpan pihapiiristä Siuron Linnavuorelta, joka kuului siihen aikaan Pirkkalan pitäjään. Tarinan mukaan puu herätti huomiota erikoisten lehtiensä vuoksi ja kaadettiin, koska haluttiin nähdä, minkälainen on puun puuaines. Vuonna 1904 samoilta paikoilta löydettiin neljä pirkkalankoivua. Pirkkalankoivua on lisätty varttamalla ja pistokkaista, ja nykyisin sitä kasvaa Pirkkalassa ja monin paikoin muuallakin puisto- ja pihakasvina. Koristeellisten lehtien ja vanhemmiten riippuvien oksiensa takia se sopiikin hyvin pihapuuksi.

Varpuspöllö

Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Suomen pienikokoisin pöllö, vain hieman punatulkkua suurempi. Se viihtyy havu- ja sekämetsissä, ja pesii vanhaan tikankoloon tai linnunpönttöön. Varpuspöllö on valittu yhdeksi Pirkanmaan vastuulajeista, koska se on uhanalaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana (nykyinen uhanalaisuusluokka: vaarantunut), ja sen Suomen pesimäkannasta merkittävä osuus, jopa neljännes, elää Pirkanmaalla. Pirkkalassa on viime vuosilta tiedossa joitakin varpuspöllön pesintöjä niille rakennetuissa pöntöissä. Varpuspöllön pönttöjä on ripustettu muun muassa Pulkajärven Natura-alueelle ja Anian lintupuistoon.