Pitkä esihistoria

Varhaiset asukkaat

Pirkkalan alueelta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja, joilta on löytynyt merkkejä ihmisen asumisesta. Sellaisia merkkejä ovat esimerkiksi kiviesineet, saviastioiden osat ja luunpalat. Varsinaisten asuinpaikkojen ulkopuolelta on irtolöytöinä saatu talteen erilaisia kiviesineitä kuten kivikirveitä, talttoja ja nuolenkärkiä. Pirkanmaan maakuntamuseo on inventoinut Pirkkalan kiinteät muinaisjäännökset vuonna 1998.

Pirkanmaan maakuntamuseo on suorittanut vuosina 2012-2019 Pirkkalankylässä arkeologisia kaivauksia, joissa on löytynyt sekä kivi- että rautakautisia löytöjä. Tehdyt arkeologiset tutkimukset osoittavat kylän syntyneen rautakautisen asutuksen pohjalta viimeistään 800–1050 jKr. Pirkkalankylän ensimmäinen muinaislöytö oli miekan väistin ja sen löysi Esko Prihti vuonna 1964. Myöhemmin alueelta on löydetty mm. harvinainen luulusikka, joka on ajoitettu 900-luvulle. Lue tarkemmin kaivauksista ja tehdyistä löydöistä.

Vanhan Muinais-Pirkkalan muinaisjäännöksistä näkyvin on nykyisen Nokian kaupungin alueella sijaitseva Siuron linnavuori. Muinaislinna on ollut yksi rautakautisen pitäjän tunnusmerkeistä ja Siuron linnavuori on yksi viidestä suurimmasta. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan 70 muinaislinnaa.

Muinais-Pirkkalaa on kutsuttu monella nimellä

Muinais-Pirkkala

Ennen kristinuskon tuloa ollut muinaispitäjä, jonka rajoja ei voida tarkalleen määrittää.

Suur-Pirkkala

Pirkkalan kirkkopitäjä 1200-luvulla käsittäen nykyisen Pirkkalan, Tampereen,Nokian, Vesilahden, Ylöjärven, Kangasalan, Oriveden ja Ruoveden kunnat.

Vanha Pirkkala

Pirkkalan pitäjä vuosina 1636–1921 käsittäen nykyisen Pirkkalan, Nokian jaYlöjärven kunnat sekä nykyisen Tampereen länsipuoli Pispalasta (Rajaportilta) alkaen.